Korkean suorituskyvyn elämä vaatii jatkuvaa keskittymistä, tarkkuutta ja omistautumista. Olipa kyse urheilusta, esiintymisestä tai muusta vaativasta asiantuntija-ammatista, odotukset voivat olla suuria ja paine kova. Monet oppivat hallitsemaan kuormitusta erilaisten strategioiden avulla. Joskus nämä keinot voivat muuttua elämää hallitseviksi ja toimintakykyä kapeuttavaksi.
Pakko-oireisella häiriöllä (OCD) tarkoitetaan toistuvia mieleen tunkeutuvia ajatuksia ja niihin liittyviä rituaaleja tai mielensisäisiä pakkotoimintoja, jotka hallitsevat arkea ja tuovat hetkellistä helpotusta ahdistukseen. Niiden tarkoitus on lievittää ahdistusta tai estää pelättyjä tapahtumia, mutta usein ne hallitsevat arkea ja rajoittavat toimintaa.
Urheilussa rutiinit, toistot ja kurinalaisuus nähdään usein menestyksen edellytyksinä. Harvemmin pysähdytään pohtimaan, milloin nämä piirteet lakkaavat tukemasta suoritusta ja alkavat kuormittaa mieltä. Pakko-oireinen häiriö (OCD) voi urheilijalla jäädä näkymättömäksi, sillä oireet muistuttavat ulospäin lajille omistautumista.
OCD ei ole vain psykologinen vaan myös biologinen ilmiö. OCD:ssa uhkajärjestelmä on aktivoitunut ja palauttava säätely toimii heikommin. Tutkimuksissa OCD:hen on liitetty matalampi sykevaihteluväli (HRV), kohonnut stressivaste sekä vaikeus palautua fyysisen harjoituksen jälkeen. Urheilijalla tämä voi näkyä heikompana palautumiskykynä, univaikeuksina, ylivireytenä ja lopulta suorituskyvyn laskuna.
Tutkimusten mukaan OCD ei ole urheilijoilla harvinaisempi kuin muussa väestössä. Joissakin yksittäisissä tutkimuksissa OCD:n esiintyvyys urheilijoilla on jopa korkeampi. Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen vaikuttaisi kuitenkin olevan vaikeaa. OCD voi sekoittua huippu-urheiluun liitettäviin rutiineihin ja vastuullisuuteen. Edellinen voi viivästyttää hoitoon hakeutumista.
Urheilijan pakko-oireet voivat vaikuttaa siltä, että urheilija on tarkka ja omistautunut lajille. Pakko-oireisesta häiriöstä kärsivä urheilija kuitenkin tiedostaa, että rutiinin tai rituaalin jäädessä väliin ahdistus on voimakasta.
Pakko-oireet voivat liittyä mihin tahansa urheilijan arjessa. Oireilu voi näkyä lämmittelyssä, toistomäärissä, pelipäivän kulussa, suhteessa omaan kehoon, rutiineissa, maagisena ajatteluna tai murehtimisen kehänä.
Pakko-oireisen häiriön hoito perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapian (KKT) menetelmiin. Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) on tutkitusti tehokkain hoitomuoto pakko-oireisen häiriön (OCD) hoidossa Käypä hoito -suositus. Hoidon tavoitteena on auttaa potilasta tunnistamaan ja muuttamaan haitallisia ajatus- ja käyttäytymismalleja, jotka ylläpitävät oireita ja aiheuttavat merkittävää kärsimystä.
Urheilijan kohdalla hoito voi tarkoittaa esimerkiksi:
OCD-terapiassa vahvistetaan urheilijan suorituskykyä. Kun energiaa ei kulu rituaaleihin, vapautuu voimia taas keskittymiseen ja suoritukseen. Jos pakko hallitsee elämääsi, apua on saatavilla ja toipuminen on mahdollista.

Marjo Lillman toimii Terapiakeskus Alkun OCD-tiimissä terapeuttina. Voit lukea artikkelin kokonaisuudessaan täältä. Terapiakeskus Alkun OCD-tiimiin voit tutustua lähemmin täältä.