Siirry sisältöön

Entä jos ongelma ei olekaan suhde vaan epäily?

Young adult woman with depression sitting at home alone

On täysin normaalia epäillä joskus parisuhdettaan. Voi miettiä, olenko oikean ihmisen kanssa, rakastanko häntä tarpeeksi, miksi en aina tunne samalla tavalla tai miksi mieleeni nousee epäilyksiä silloinkin, kun asiat ulkoisesti näyttävät olevan ihan hyvin. Tällaiset ajatukset eivät tarkoita, että suhteessa olisi jotakin vialla. Ne kuuluvat ihmisyyteen.

Joskus epäily alkaa kuitenkin ottaa liikaa tilaa. Sama ajatus alkaa vaivata ja palaa mieleen uudelleen ja uudelleen. Mieli jää kiinni kysymykseen, emmekä saa siltä rauhaa, vaikka kuinka vimmatusti yrittäisimme löytää siihen vastausta. Silloin kyse voi olla suhde-OCD:sta eli R-OCD:sta.

Kun epäily alkaa ottaa liikaa tilaa

R-OCD:ssa ei yleensä ole kyse siitä, että ihminen ei välittäisi kumppanistaan tai suhteestaan. Tilanne on usein juuri päinvastoin. Suhde on tärkeä, rakas ja merkityksellinen, ja juuri siksi siihen liittyvä epävarmuus alkaa tuntua liian suurelta. Mieli alkaa tarkkailla, analysoida ja testata.

Mieleen voi nousta kysymyksiä. Entä jos tämä ei olekaan oikea suhde? Entä jos tunteeni eivät ole riittäviä? Entä jos kumppanini ei ole hyvä minulle? Entä jos haluankin pettää kumppaniani? Entä jos tämä yksikin epäilys kertoo jotakin tärkeää?

Moni alkaa tämän seurauksena tutkia itseään ja suhdettaan lähes tauotta. Arkea alkaa täyttää oman tunnetilan kuulosteleminen. Onko näin hyvä? Tuntuuko tämä oikealta? Rakastanko tarpeeksi? Pitäisikö minun tuntea enemmän? Ärsyynnyin, tarkoittaako tämä, että suhde on väärä? Miksi kiinnostuin toisesta ihmisestä?

Usein tämän epävarmuuden äärellä varmistusta haetaan ystäviltä, netistä, terapeutilta tai kumppanilta. Vielä useammin kaikki tapahtuu oman pään sisällä, jossa vertaillaan, analysoidaan ja yritetään loputtomasti päästä asiasta varmuuteen.

Varmistelun jälkeen olo voi helpottaa hetkeksi. Huokaistaan helpotuksesta. Sitten sama kysymys nousee taas mieleen. Entä jos?

Miksi tästä tulee niin raskas kierre

R-OCD:n synnyttämä epäilyksen kierre on hyvin kuluttava. Ongelma ei ole vain yksittäinen ajatus, vaan se, mitä sen jälkeen tapahtuu. Mieli alkaa kohdella epävarmuutta ongelmana, joka pitäisi ratkaista heti.

Tässä piilee kuitenkin ansa. Ihmissuhteissa, kuten elämässäkään, täydellistä varmuutta ei oikeasti ole tarjolla. Mitä enemmän sitä yrittää puristaa esiin, sitä kauemmas se yleensä karkaa. Sanon joskus pareille, että paras lupaus, jonka toiselle voi antaa, on lopulta aika yksinkertainen. Rakastan sinua nyt. Huomisesta emme kumpikaan voi antaa täydellistä varmuutta.

Jatkuva epävarmuus on yksi syy siihen, miksi R-OCD on niin raskas kokemus. Ihminen ei kärsi vain epäilyksestä, vaan myös siitä, että hän yrittää loputtomasti päästä siitä eroon. Samalla kärsii usein myös suhde. Läheisen ihmisen vierellä on vaikea olla levollisesti, kun mieli etsii koko ajan varmuutta tai uhkaa.

Häpeä tekee tästä usein vielä vaikeampaa

R-OCD:n tuottamien epäilysten kanssa eläminen on monelle häpeällinen kokemus. Voi tuntua pahalta sanoa ääneen, mitä omassa päässä liikkuu. Omia ajatuksia saatetaan pelätä siksi, että ne tuntuvat kertovan jotain olennaista omasta rakkaudesta, moraalista tai jopa koko suhteesta. Häpeä saa vetäytymään ja piiloutumaan juuri silloin, kun eniten tarvitsisi ymmärrystä.

Yleensä nämä ajatukset kertovat kuitenkin enemmän ahdistuksesta, herkkyydestä ja varmuuden tarpeesta kuin siitä, mitä ihminen oikeasti haluaa. Se, mitä ajattelemme, ei tarkoita, että asia olisi totta. Mielemme tuottaa kaikenlaisia ajatuksia, jotka eivät ole totta, mutta jotka voivat silti aiheuttaa suurta kärsimystä. Myöskään tunne jossakin hetkessä ei ole aina luotettava mittari sille, mikä on elämässä arvokasta, kestävää tai oikein. Tämä on erityisen totta silloin, kun mieli on peloissaan.

On täysin ymmärrettävää säikähtää ja pelätä omia ajatuksia. Parisuhteessa olemme usein tekemässä yhtä elämämme suurimmista valinnoista, valintaa siitä, kenen kanssa haluamme elämäämme jakaa. Todellisessa elämässä suhteeseen mahtuu läheisyyttä, rakkautta, kiintymystä ja turvaa, mutta myös ärsytystä, etäisyyttä ja epävarmuutta.

Mihin kaikkeen R-OCD voi tarttua

R-OCD ei näytä kaikilla samalta. Joskus epäily kohdistuu omiin tunteisiin. Rakastanko varmasti tarpeeksi? Joskus huomio kiinnittyy kumppaniin. Onko kumppani varmasti oikeanlainen, tarpeeksi kiinnostava, tarpeeksi viehättävä, tarpeeksi tätä tai tuota? Joskus mieli jää kiinni seksiin, vetovoimaan tai siihen, mitä jokin yksittäinen tunne tai sen puute tarkoittaa.

Sisältö voi vaihdella paljonkin ihmisestä toiseen. Yhteistä on yleensä se, että ajatukset alkavat hallita arkea, syödä energiaa ja kaventaa kykyä olla suhteessa läsnä.

Moni huomaa elävänsä enemmän päänsä sisällä kuin toisen kanssa.

R-OCD ei ole aina helppo tunnistaa

R-OCD tunnistetaan välillä huonosti, myös terapiassa. Se voi näyttää tavalliselta parisuhde-epäilyltä, sitoutumisen vaikeudelta tai siltä, että ihminen vain pohtii suhdettaan paljon. Silloin voi mennä ohi se, että ongelma ei ole vain epäilyn sisältö vaan se, miten mieli jää siihen kiinni ja alkaa hakea varmuutta yhä uudelleen.

Jos huomio kiinnittyy vain siihen, mitä ihminen ajattelee suhteestaan, jää helposti näkemättä se, miten pakonomaisesti mieli yrittää ratkaista asiaa. Siksi on tärkeää katsoa myös sitä, miten epäily toimii, mitä ihminen tekee sen jälkeen ja helpottaako varmistelu oloa lopulta vain hetkeksi.

Mitä hoidossa sitten oikeastaan tehdään

R-OCD:n hoidossa ei yleensä etsitä täydellistä vastausta kaikkiin epäilyihin. Se ruokkii oireilua usein vain lisää. Sen sijaan opetellaan vähitellen toisenlaista suhdetta omiin ajatuksiin.

Terapiassa harjoitellaan tunnistamaan, milloin mieli vetää mukaan analyysiin, varmisteluun ja tunteiden mittailuun. Yhdessä harjoitellaan sietämään epävarmuutta hieman enemmän. Samoin harjoitellaan sitä, ettei kaikkeen tarvitse saada vastausta juuri nyt.

Ennen kaikkea terapiassa harjoitellaan palaamaan takaisin elämään. Siihen, mikä on itselle tärkeää, miten haluaa kohdella toista ihmistä ja millainen kumppani haluaa olla.

Pidän usein tärkeänä, että tilanteesta saadaan yhteinen ymmärrys parisuhteessa. R-OCD ei kuormita vain sitä, jonka mieli jää epäilykierteeseen, vaan se jättää usein jäljen myös suhteeseen. Läheisyys voi kaventua, varmistelun tarve voi alkaa ohjata vuorovaikutusta ja molemmat voivat jäädä oireen kanssa yksin omilla tavoillaan. Siksi tapaan mielelläni myös kumppania, ja monessa tilanteessa pariterapiatyöskentely on tärkeä osa toipumista.

Joskus helpotus tilanteeseen tulee vähitellen. Joskus taas jo se, että ihminen lakkaa analysoimasta, tarkkailemasta ja hakemasta varmuutta jokaiseen ajatukseen, voi muuttaa tilannetta yllättävän nopeasti. Ajatukset eivät välttämättä katoa kokonaan, mutta ne eivät enää vie samalla tavalla mukanaan. Tilalle voi tulla enemmän tilaa hengittää, olla läsnä ja elää suhdetta sen sijaan, että sitä arvioisi koko ajan.

Kaikki epäily ei ole oiretta

On tärkeää sanoa ääneen, ettei kaikkea kuulu selittää OCD:lla. Jos suhteessa on turvattomuutta, toistuvaa kunnioituksen puutetta, vallankäyttöä tai muuta haitallista, niitä asioita pitää katsoa suoraan. Kaikki epäily ei ole oiretta.

R-OCD:ssa kipu on kuitenkin usein juuri siinä, että mieli tekee aivan tavallisesta inhimillisestä epävarmuudesta hälytyksen.

Et ole tämän kanssa yksin

Jos tunnistat R-OCD:n piirteitä itsessäsi, et ole outo etkä yksin. Et myöskään ole huono kumppani. Todennäköisesti olet ihminen, jolle suhde on tärkeä ja jonka mieli yrittää suojata sinua liian kovalla otteella. Siitä voi päästä eteenpäin. Apua on saatavilla, ja tätä voidaan työstää.

Usein jo se helpottaa, että kokemukselle löytyy nimi. Sen jälkeen voi vähitellen opetella uudenlaista tapaa olla ajatusten kanssa niin, etteivät ne johda koko aikaa varmisteluun, analysointiin ja pelon ehdoilla elämiseen.

Tavoitteena ei ole täydellinen varmuus. Tavoitteena on vapaampi suhde omaan mieleen.

Joskus hyvä suhde ei tunnu täydelliseltä. Joskus se tuntuu epävarmalta, keskeneräiseltä, elävältä ja silti tärkeältä. Ja ehkä juuri sen kanssa voi oppia olemaan.

Kirjoittaja

psykoterapeutti Erik Bruun

Erik Bruun on pari- ja perhepsykoterapeutti, yksilöpsykoterapeuttikoulutuksessa (KKT) ja OCD-terapeutti. Voit varata lähiajan Erikille Helsingissä ja etäyhteydellä Turussa ja kaikkialta Suomesta.