Pakko-oireisen häiriön hoito (OCD)

Terapiakeskus Alkussa toimii OCD-tiimi, joka on erikoistunut pakko-oireisen häiriön näyttöön perustuvaan hoitoon. Terapeuttimme ovat kokeneita ammattilaisia, joilla on laaja-alaista osaamista pakko-oireisen häiriön hoidosta. Terapeuttimme hoitavat myös intensiivisesti ja arkeen suuntautuen. On tärkeää, että hoito toteutetaan koulutetun ja kokeneen OCD-terapeutin ohjauksessa. Terapiakeskus Alkun OCD-tiimiin kuuluvat terapeutit löydät täältä.   

Miten hoidamme?  

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) on tutkitusti tehokkain hoitomuoto pakko-oireisen häiriön (OCD) hoidossa. Hoidon tavoitteena on auttaa potilasta tunnistamaan ja muuttamaan haitallisia ajatus- ja käyttäytymismalleja, jotka ylläpitävät oireita ja aiheuttavat merkittävää kärsimystä. Tarvittaessa Nuorisopsykiatriakeskus Alkun erikoislääkäripalvelut ovat saatavilla.

Perhe ja läheiset hoidon tukena  

Perheillä ja läheisillä on merkittävä rooli hoidossa. Heille tarjotaan tietoa häiriöstä ja keinoja, joiden avulla he voivat tukea arjessa. Uusia taitoja harjoitellaan yhdessä. Perheen ja läheisten tuki on keskeinen osa hoitoprosessia.  

Hoitomenetelmät  

OCD:n hoidossa käytetään yleisesti seuraavia KKT-menetelmiä: psykoedukaatio, altistus- ja reaktionehkäisy (ERP), kognitiivinen uudelleenmuotoilu, I-CBT sekä hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT).  Voit lukea lisää OCD:n eli pakko-oireisen häiriön hoitosuosituksista täältä.

Miksi psykoedukaatio on tärkeä osa hoitoa?  

Psykoedukaatio on tärkeä osa pakko-oireisen häiriön hoitoa. Asiakas saa tietoa oirekuvasta ja oppii ymmärtämään oireiden luonnetta ja ilmenemismuotoja. Psykoedukaatio auttaa asiakasta ymmärtämään ajatus- ja käyttäytymismalleja, jotka ylläpitävät oireilua. Lisäksi psykoedukaation avulla vähennetään pakko-oireiseen häiriöön liittyvää häpeää.  

Mitä on altistus ja reaktionehkäisy (ERP)?  

ERP eli altistus ja reaktionehkäisy on hoitomenetelmä, jota käytetään pakko-oireisen häiriön hoidossa. Menetelmä perustuu altistamiseen pelkoa ja ahdistusta herättävälle tilanteelle, kohteelle tai ajatukselle. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan kykyä selviytyä vaikeasta ja pelkoa herättävästä tilanteesta. Terapian avulla opitaan vähentämään välttämiskäyttäytymistä. Ahdistuksen hallinta paranee, mikä auttaa arjessa selviytymistä ja toimintakyvyn palautumista.  

Mitä on I-CBT?  

I-CBT on näyttöön perustuva pakko-oireisen häiriön hoitomuoto. Siinä keskitytään virheelliseen päättelyprosessiin ja pakko-oireisen häiriön luomaan tarinaan oireiden taustalla. Terapian tavoitteena on vahvistaa luottamusta itseen ja omiin havaintoihin. Tarkoituksena on, että asiakas pystyisi olemaan läsnä tässä hetkessä. Hoitomuoto ei sisällä altistamista.   

Mitä ovat vastuullisuus­uskomukset?  

Pakko-oireista kärsivä henkilö tulkitsee pakkoajatukset hyvin merkityksellisiksi, ikään kuin ne kuvaisivat todellista vaaraa tai uhan mahdollisuutta. Vastuullisuususkomuksiin kohdistuva kognitiivinen käyttäytymisterapia pyrkii muodostamaan vaihtoehtoiset, vähemmän uhkaavat selitystavat suhteessa pelottaviin ja ahdistaviin pakkoajatuksiin.   

Miten hyväksymis- ja omistautumisterapia voi auttaa pakko-oireisen häiriön hoidossa?  

Hyväksymis- ja omistautumisterapiassa keskiössä ovat psykologisen joustavuuden vahvistaminen, tietoisuuden lisääminen ja läsnäolo. Lisäksi pyritään avoimuuteen kohdata vaikeitakin tunteita, ajatuksia, kehotuntemuksia ja yllykkeitä.   

Terapiakeskus Alkun OCD-hoitomalli

Terapiakeskus Alkun pakko-oireisen häiriön hoitomalli sisältää tyypillisesti 16–20 tapaamista. Tapaamiset suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan tilanteen ja tavoitteiden mukaan. Tapaamisia voi olla 1-2 kertaa viikossa, tilanteen ja tarpeen mukaan. Kotona tehtävä altistaminen ja/tai kotiharjoitteet ovat tärkeä osa hoitoa, ja siitä sovitaan asiakkaan ja asiakasperheen kanssa. Voit tutustua Terapiakeskus Alkun OCD-tiimiin täältä.

Pakko-oireisen häiriön hoito-ohjelma voi edetä esimerkiksi seuraavasti:

1. Hoito- ja arviointikäynti (60–90 min). Ensimmäisellä käynnillä kartoitamme tilanteen ja teemme yksilöllisen hoitosuunnitelman.
2. Tiedon antaminen asiakkaalle ja hänen läheisilleen (1–2 tapaamista). Käymme läpi oireita, hoidon tavoitteita ja toipumisen periaatteita yhdessä asiakkaan ja asiakasperheen kanssa.
3. Oirekehän tutkiminen, ymmärtäminen ja tavoitteiden asettaminen (1–2 tapaamista). Autamme tunnistamaan oireiden taustalla olevia tekijöitä ja vahvistamme motivaatiota muutokseen.
4. Läheisten tapaaminen (1 tapaaminen). Keskustelemme läheisten kanssa heidän roolistaan ja tukikeinoistaan hoidon aikana.
5. Hoitointerventiot vastaanotolla ja erilaisissa ympäristöissä (12–14 tapaamista). Käytännön hoitotyötä, taitojen harjoittelua ja altistamista turvallisesti sekä vastaanotolla että arkiympäristöissä. Hoitomenetelmä valikoituu asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan yksilöllisesti.
6. Taitojen harjoittelua arjessa. Asiakas harjoittelee opittuja taitoja itsenäisesti tai yhdessä läheisten kanssa.
7. Taitojen vahvistaminen ja ylläpito. Keskitymme toipumisen vakiinnuttamiseen ja uusien toimintatapojen ylläpitoon. Jatkokäynneistä sovitaan erikseen hoidon päätyttyä.

Terapiakeskus Alkun OCD-tiimi on myös erikoistunut pakko-oireisen häiriön intensiivihoitoon. Voit saada lisätietoa Pakko-oireisen häiriön Intensiivisen hoidon mallista olemalla yhteydessä psykoterapiapalveluista vastaavaan psykoterapeutti Laura Kunnariin.

---

Usein kysytyt kysymykset liittyen pakko-oireiden hoitoon  

Mitä pakko-oireinen häiriö tarkoittaa?  

Pakko-oireiselle häiriölle on tyypillistä, että siinä on mieleen tunkeutuvia pakkoajatuksia ja pakkotoimintoja, jotka ovat toistuvia ja rituaalinomaisia.   

Mitä ovat pakkoajatukset?  

Pakkoajatukset (obsessiot) ovat mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä, vastentahtoisia ja vieraan tuntuisia ajatuksia, mielikuvia tai yllykkeitä. Pakkoajatusten sisällöt voidaan kokea häpeällisinä, ja niistä voi olla vaikea kertoa.  

Mitä pakkotoiminnoilla tarkoitetaan?  

Pakkotoiminnot (kompulsiot) ovat tietyn kaavan tai säännön mukaan tehtäviä ja usein aikaa vieviä toimintoja, joilla pyritään vähentämään pakkoajatuksiin liittyvää ahdistusta tai estämään vahingolliseksi pelättyä tekoa tai tapahtumaa. Pakkotoiminnot voivat olla myös pelkästään mielensisäisiä, esimerkiksi laskemista ja sanojen tai lauseiden toistamista.  

Miten pakko-oireet ja välttämiskäyttäytyminen liittyvät toisiinsa?  

Pakko-oireinen häiriö aiheuttaa usein ahdistusta ja merkittävää kärsimystä. Ahdistusta pyritään lievittämään välttämällä. Välttäminen näyttäytyy mm.  mielensisäisillä rituaaleilla ja erilaisilla käyttäytymisen tason toiminnoilla.   

Miten pakko-oireinen häiriö voi vaikuttaa lapsen, nuoren tai aikuisen arkeen?  

Oireet voivat hankaloittaa opiskelua, työelämää tai kykyä osallistua täysipainoisesti itselle tärkeisiin asioihin. Ne voivat vaikeuttaa vapaa-ajan toimintoihin osallistumista ja ystävyyssuhteiden ylläpitämistä. Pakko-oireet tuovat usein myös haasteita läheisiin suhteisiin.  

Voit halutessasi tutustua pakko-oireisen häiriön eli OCD:n Käypähoitosuositukseen täältä.